Kartta

Šklou (Shklow)

Šklou eli Šklov on pienehkö joenvarsikaupunki Mahiljoun alueella Valko-Venäjän itäosissa. Kaupunki toimii Šklouskin hallintopiirin keskuksena. Škloun kaupungissa asui syksyn 2009 väestönlaskennan mukaan 16 439 ja koko hallintopiirissä 30 802 ihmistä.

Kaupunki sijaitsee Dnepr-joen länsipenkereellä. Historiallisissa asiakirjoissa Šklou mainitaan 1500-luvun alkupuolella. Tärkeän vesiväylän varrella sijainneena se on kohdannut historiassaan useamman sodan taistelut. 1580 kaupunki poltettiin ja myös 1769 merkittävä osa kaupungista paloi.

Navigoitavan Dneprin ohella rautatie tarjoaa nykyään väylän raskaille kuljetuksille; Šklou on Valko-Venäjän itäisen pääradan Orša–Mahiljou-osuuden väliasema. Myös maanteitse lähimmät suuremmat kaupungit ovat Mahiljou (36 km etelään) ja Orša (49 km pohjoiseen).

Kartta - Šklou (Shklow)

Leveysaste / Pituusaste : 54° 12' 47" N / 30° 17' 16" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Šklou

Google

Kartta - Šklou

Google Earth

Kartta - Šklou

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Šklou

Nokia (yritys)

Kartta - Šklou

OpenStreetMap

Kartta - Šklou

Esri.WorldImagery

Kartta - Šklou

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Šklou

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Šklou

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Šklou

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Šklou

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä